tiistai 12. kesäkuuta 2012

OSTAMISEN ELÄMYKSELLISYYS

Shoppailusta on muodostunut ajanviete, ikään kuin sosiaalinen tapahtuma, joka on näkyvä osa tämän päivän kulttuuria. Maailmassa, jossa on saatavilla kaikkea, ei enää tavallinen ostotapahtuma riitä. Shoppailusta on haluttu rakentaa elämys, ajanviete kaiken kokeneelle kuluttajalle. Kuluttajat eivät pyri enää tyydyttämään vain tarpeitaan shoppailessaan, vaan yhä enenevässä määrin ostetaan, koska pyritään saamaan mielihyvän tunteita.  Ja kun tarjolla olevat tuotteet ovat melko samanlaisia, kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota ostospaikan valintaan ja siihen miltä ostostapahtuma tuntuu tai mitä muuta he voivat samalla kokea, kun shoppailevat. Jatkuvasti koveneva kilpailu pakottaa näkemään myymäläympäristön ja koko markkinoinnin uudessa valossa, täytyy erottua muista ja saavuttaa näin kilpailuetua.

Elämysshoppailu, mitä se on?

Elämysshoppailulla tarkoitetaan shoppailua liikeessä, jossa on mahdollisuus ostaa, mutta myös osallistua johonkin hauskaan tapahtumaan tai saada muuten lisäarvoa pelkälle tuotteen hankkimiselle. Puhutaan kulutustapahtumasta, jossa stimuloidaan kaikkia aisteja, ajatuksia provosoidaan ja uusien ideoiden syntymistä aktivoidaan. Tunteet ovat hyvin tärkeässä roolissa. On tarkoitus, että shoppailukerrasta muodostuu unohtumaton kokemus.
Kun puhutaan elämyksellisyydestä, on myös tärkeää huomata, että yhä useammin kuluttaja toimii päätähtenä oman shoppailuelämyksensä luonnissa. Enää ei riitä, että neljä ensimmäistä Maslowin määrittelemän tarvehierarkian astetta toteutetaan, vaan on huomioitava yhä enemmän itsensä toteuttamiseen liittyviä tarpeita. Nykykuluttajalla on kaikkea, häneltä puuttuu vain mahdollisuus luoda ja toteuttaa itseään. Hyvä esimerkki tästä on Milanon Pottery Cafe, jossa kahvittelun lomassa voi maalata oman kahviastiastonsa. Art Studio Cafe Roomassa toimii kahvilan ja taidetyöpajan yhdistelmänä, jossa voi maalata ja työstää melkein mitä vain. Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka millä mitalla eri aloilta. Kuluttajat haluavat olla vaikuttamassa ja toteuttaa itseään. Aina kuluttajan ei tarvitse myöskään vaivautua paikalle, vaan monet yritykset ovat perustaneet nettisivuja, joiden kautta kuluttajat voivat mm. personoida tilaamiaan tuotteita ja tätä kautta elämyksellisyys voi myös toteutua.
Kuluttajan ostopäätöstä kuvataan usein järkiperäisenä ja kohtalaisen mutkikkaana prosessina.  Aina ostoprosessi ei ole näin järkiperäinen ja alusta loppuun suunniteltu, vaan esimerkiksi myymäläympäristön eri osatekijät, kuten kaupassa oleva mainonta, tarjoukset, sekä houkuttelevat tuotteiden esillepanot saattavat saada kuluttaja ostamaan vaikkei tarvetta olisikaan. Tällainen heräteostaminen ei ole varmasti meille kenellekään outoa. Tutkimusten mukaan n. 50%:ssa ostotilanteista tuotteen toiminnallinen merkitys on ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Muissa tapauksissa vaikuttavat tekijät ovat tuotteen emotionaaliset hyödyt, brändiin liittyvät piirteet tai myyntipaikkaan liittyvät elementit.
Perinteinen markkinointi onkin usein liian analyyttistä. Myymälän elävöittämisessä ja elämysten rakentamisessa olisi tärkeää tutkia kohderyhmää, sekä sen tarpeita laadullisin menetelmin. Usein asiakkaiden pienet ideat tai ajatukset saattavat olla avain liikkeen onnistumiselle. Elämysmarkkinointi on yksinkertaisesti asiakaslähtöisempää. Kokonaisvaltainen elämys on tärkeä elementti markkinoinnissa. Elämyksiä tuottamalla yritykset sitovat asiakkaita tuotteisiinsa ja palveluihinsa ja elämyksien tarjoaminen onkin yksi asiakasuskollisuuden vahvistamisen keinoista. Tärkeää on huomata, että varsinkin kaupan markkinoinnissa elämysten tarjoamisen on katsottu vahvistaa myymäläuskollisuutta.

Mikä tekee shoppailuelämyksestä kokonaisvaltaisen?

Kokonaisvaltainen shoppailuelämys koostuu viidestä eri ulottuvuudesta (Schmittin malli). Kuluttajan elämys on kokonaisvaltainen, kun siinä yhdistyy aistit, tunteet, ajatukset, toiminta ja tunne yhdenmukaisuudesta. Bränd sense-tutkimus on osoitanut, että mitä enemmän aisteja tietty brändi herättelee, sitä paremmin se jää mieleen.  
Hyvä kansainvälinen esimerkki tästä on kosmetiikkamerkki ”Lush”, joka on kilpaillut alalla jo 1995 lähtien. Lushin ideana on tarjota luonnonmateriaaleja käyttäen käsintehtyjä ja lisäaineettomia kosmetiikkatuotteita, joita ei ole testattu eläimillä. Lush-myymälät herättävät tunteita, tarjoavat ärsykkeitä eri aisteille, yllättävät ja viihdyttävät. Tuotteet ovat omaperäisesti ja leikkisästi esille aseteltu, kuten juustopaloja muistuttavat suuret saippuakimpaleet tai jääkaapin näköisen hyllykköön asetellut suklaalevyn ja konvehtien näköiset ihonhoitotarvikkeet ja -tuotteet. Nämä omaperäiset esillepanot saavat asiakkaan lähestymään tuotteita. Huhut kertovat, että liikkeiden alkuperäinen sisustusidea on peräisin perinteisiltä toreilta ja kalamarkkinoilta, mikä näkyy sisustusratkaisuissa; saippuat ja kylpykuulat ovat esillä kuten hedelmät tai kalat pitkillä torityylisillä hyllyillä. Seinillä olevat kirjoitukset antavat tuotteista vihjeitä ja hauskuttavat ja tuotepakkausten leikkisät nimet luovat rennon ja vitsikkään ilmapiirin. Lush on vienyt kokeilukulttuurin pidemmälle kuin moni muu kauneudenhoitotuotteita myyvä yritys. Jokaisen liikkeen vakiovarustukseen kuuluukin lavuaari- ja peilinurkkaus. Liikkeessä asiakas voi rauhassa tai myyjän avustuksella kokeilla haluamiansa tuotteita aina saippuoista, voiteisiin ja naamioihin asti.
Saippuapalat, jotka myydään kilohinnalla, leikataan tuoreina, kuten juusto supermarketissa. Kassalla valitut tuotteet punnitaan ja niihin kiinnitetään samantapainen hintalappu kuin hedelmiä tai juustoja ostaessa. Kosmetiikkaostoksilla käynti on saanut uuden muodon; Lush-liikkeessä se muistuttaa hauskalla tavalla ruokakaupassa käyntiä. Yhteenkuuluvuuden tunnetta luo kaupan ystävällinen ilmapiiri, pirteät, iloiset ja auttavaiset myyjät. Lush myy tuoreutta, raikkautta, tuoksuja, luonnonmukaisuutta, kestävää kehitystä, luonnon kunnioitusta, eläinrakkautta, ainutlaatuisuutta ja turvallisuutta. Se tarjoaa kaikkea tätä kosmetiikan ohella.
Helsingissä sijaitsevassa Lush-liikkeessä en ole itse koskaan vieraillut, mutta Pariisissa olen tuohon hauskaan ja leikkisään kosmetiikkakauppaan törmännyt. Totta on, että se herättää huomioita erilaisuudellaan ja saa ostamaan, vaikkei tarvetta tuotteille olisikaan. Itse ostin tuotteita silkasta mielenkiinnosta erilaista liikeideaa kohtaan. Kaupassa tuli miltei olo, että kosmetiikka sinänsä oli toisarvoista, koska tuotteet houkuttivat ostamaan ulkonäöllään ja back to basic- asenteellaan. Luonnonmukaisuudestakin on pidetty melko tarkasti kiinni, joskin he kertovat käyttävänsä luomu raaka-aineiden lisäksi myös ”turvallisia synteettisiä raaka-aineita”. Toisaalta jo pakkausmateriaalien vähyys ja eläinkokeiden puuttuminen ovat plussaa ja saavat varmasti myös idealistit liikkeelle.

Tulevaisuuden haasteet

Luulen, että tulevaisuudessa ostostapahtuman elämyksellisyyden merkitys vain kasvaa ja ihmiset alkavat todella ostamaan tavaroiden sijaan vielä enemmän elämyksiä. Tämä on sinänsä hyvä asia meille kauneudenhoitoalan ammattilaisille, sillä meidän tärkein tehtävä on tuottaa elämyksiä ja hyvää oloa. Toisaalta uskallan väittää, että paljon on vielä keksimättä ja haastankin teitä ammattilaisia miettimään tähän elämyksellisyyteen liittyen täysin uudenlaisia kauneudenhoitoalan konsepteja ja tuotteita. Voisimme vielä rohkeammin hyödyntää eri alojen innovaatioita ja lähteä rohkeammin kehittämään alaa suuntaan, joka työllistää tulevaisuudessa entistä enemmän ja laajemmin ihmisiä kauneudenhoitoalalle.
Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, niin itse sain hyviä ajatuksia tämän artikkelin kirjoittamiseen Susanne Markkasen kirjasta ”Myymäläympäristö elämysten tuottajana”, josta esimerkki Lush-liikkeistäkin löytyi. Kannattaa myös piipahtaa katsomaan www.lush.com –sivusto.  Vaikka Lush onkin konseptina mielenkiintoinen, se ei enää tunnu niin tuoreelta kuin silloin 10 vuotta sitten, kun siihen itse törmäsin ensi kerran. Tämä osoittaakin vain sen, että koko ajan täytyy mennä uusia innovaatioita kohti ja kehittää uusia ideoita tuoreempaan suuntaan.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012


Palvelukokonaisuudet korvaavat ”irtopalvelut”?



Hius alalla on yleisesti totuttu ostamaan ja myymään yksittäisiä palveluita, sekä kotihoito tuotteita. Kyseisen palvelumuodon suosio on siinä, että asiakas kokee että hän maksaa juuri siitä mitä hän ostaa. Ongelmia taas on tullut asiakkaiden mielestä siinä, että kun he ostivat raidat esim. 75€, hän kuitenkin kassalla joutuu pulittamaan 85 €. Syy siihen on tietenkin se, että hintaan on lisätty hiusten pesu, kuivaus ja ehkä vielä jotakin muuta.

Alalla toimivien ammattilaisten kanssa keskustellessani olen kuullut, että heitä harmitta välillä kun asiakkaat eivät ymmärrä, että heidän suosittelemansa kotihoitotuotteet antaisivat parhaan mahdollisen toimivuuden hiuksille.

Palvelukokonaisuudella voitaisiin parhaimmillaan tarjota parempaa palvelua, kokonaisvaltaisesti parempaa hinta laatu suhdetta ja hiusten toimivuutta myös hoitokäsittelyiden välillä. Miehille tarkoitettu hiusten hoito yritys on jo rohkeasti ottanut ensiaskelia palvelukokonaisuuksien muotoilemisessa. Sen erilaiset asiakasjäsenyydet antavat asiakkaille juuri niitä palveluita ja kotihoitotuotteita, jotka heille parhaiten toimivat. Toivon että kyseinen palvelumalli menestyy hyvin, sillä uskon tulevaisuudessa monen palvelutarjoajan luopuvan ”irtopalveluidenmarkkinoinnista" ja siirtyvän kokonaispalveluun.

Kauneuden hoitoa tarjoavat yritykset eivät voi välttämättä heti siirtyä kanta-asiakas kortti tyyppiseen toimintaan, eivätkä asiakkaat tietenkään ole heti niitä valmiita ostamaankaan. Paketoimalla asiakkaan tarpeisiin sopivia hoitopaketteja kotihoito tuotteineen, voitaisiin asiakkaat saada ymmärtämään palvelumuotoilun hyvät puolet. Uuden tyyppisten palveluiden muotoilu mahdollisuudet lisääntyvät palvelun tuottajien ketjuuntumisen myötä.


 Ilolla seuraan alamme kehitystä ja toivon, että uusia tapoja markkinoida ja toimia alalla syntyy, sillä me kaipaamme monimuotoisia palvelun tarjoajia menestyäksemme.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Hiusväreistä!

Minkälainen kokemus teillä on kauneudenhoitoalan ammattilaisten raaka-ainetuntemuksesta? Varsinkin kun puhutaan hiusväreistä, jotka ovat tämän vuoden kuuma peruna. Pohjaavatko he tietonsa siihen mitä  maahantuojalta saa? Onko se riittävä?
Olisiko tässä nyt aihetta kehitellä uudentyyppisiä koulutuksia alan ammattilaisille?
Mielestäni maahantuojilta ei saa riittävän syvällistä tietoa väreistä ja mitä ne sisältävät. Jos Wellalta tuli kampaamoihin tiedote hiusväreihin liittyvien kuolemantapausten jälkeen, että meidän myymämme värit eivät sisällä PPD:tä. Mutta kas kas, kun inci-listaa tutkii, niin sieltähän se aine löytyy. Kampaaja kuitenkin luottaa maahantuojaan ja sieltä saamaansa tiedon oikeellisuuteen.
Ja kun kuitenkin kampaajankin on tienattava edelleen leipänsä ja melkein jokainen ihminen jo hiuksiaan värjää/värjäyttää.
Olisiko hyvä idea alkaa kehittelemään kauneudenhoitoalalle uusia palvelukokonaisuuksia?

HYVÄÄ ALKAVAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!




sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Faktoja hiusväreistä ja hiustenvärjäyksestä

Näin joulun alla ajattelin muistuttaa kaikkia hiustenvärjäyksen riskeistä. Hiuksia voi värjätä, mutta muutamakin asia kannattaa muistaa. Viimeaikojen uutisoinnit ikävistä kuolemista joiden epäillään aiheutuneen parafenyleenidiamiinista vielä lisäävät tätä tiedonjaon tarvetta.


Lähes poikkeuksetta kaikki hiusvärit ovat kemiallisesti aromaattisia amiineja. Lainsäädäntö sallii kosmetiikkadirektiivin määrätyin rajoituksin ja edellytyksin hiusväreinä käytettävän m- ja p-fenyleenidiamiinit sekä eräät niiden johdannaiset, lisäksi on muita tilapäisesti sallittuja värejä. 

Hiusvärithän ovat erittäin reaktiivisia kemikaaleja, joista monet erilaisissa tieteellisissä koejärjestelyissä aiheuttavat perimä- ym. soluvaurioita. Värikemikaalien on osoitettu tunkeutuvan ihon läpi elimistöön, minkä takia niiden pitoisuudet hiusväreissä on tarkasti rajoitettu. Tutkimustiedot niiden mahdollisesta riskistä lisätä alttiutta mm. eräisiin syöpätauteihin kampaajilla ja mahdollisesti jopa kuluttajilla ovat ristiriitaisia. 

Hiustenvärjäyksessä kannattaa muistaa seuraavia asioita:
- Harkitse tarkkaan hiusten värjäystä, pidennä värjäysväliä
- Alle 16-vuotiaiden hiuksia ei tule värjätä
- Kaikki kestovärit sisältävät parafenyleenidiamiinia(PPD) tai sen johdannaisia ja myös muita herkistäjiä
- Jos olet allerginen jollekin aineelle, lue ainesosaluettelo, älä myöskään värjää hiuksia jos olet saanut aiemmin allergisia oireita
- Jos hiuspohja on rikkoutunut tai ihottumainen, älä värjää hiuksiasi (terve iho pystyy suojautumaan paremmin)
- Tee hiusväripakkauksessa suositeltu herkkyystesti, etenkin jos on syytä epäillä allergiaa
- Noudata aina ohjeita, älä ylitä vaikutusaikoja
- Käytä aina suojakäsineitä, myös kun peset väriä pois
- Hiusvärejä ei saa käyttää kulmakarvojen tai silmäripsien värjäykseen
- Turvallisimpia vaihtoehtoja on kasvivärit, suoravärit, vaalennukset
- Myös kasviväreissä voi olla terästyksenä synteettisiä väriaineita
- Turvallisinta on värjätä hiukset ammattitaitoisen kampaajan luona.


Oman ammatin kannalta tämä on melko ikävääkin asiaa.. Kuitenkin ehkä tärkeintä olisi, että näiden kemikaalien käyttö olisi saatava pois amatöörien käsistä. Sellaista päivää vain tuskin tulee, kosmetiikkajättien volyymi on niin valtava. 
Miksi muuten jo ala-asteikäisten hiuksia värjätään ja jopa niin että vanhemmat sitä suosittelevat? 

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kosmetiikkaostoksilla: Ärsyttävää tyrkytystä vai ammattitaitoista palvelua?


Täällä on paljon keskusteltu talouden tilanteen vaikutuksesta kauneudenhoitoalanpalveluiden ja -tuotteiden kysyntään. Mielenkiintoisia aiheita, joita meidän ammattilaisten tulee miettiä, jotta bisnekset pyörivät ja alalla riittää edelleen töitä valmistuville nuorille. Näiden johdosta alkoi kiinnostaa se, miten paljon itse palvelutapahtuma vaikuttaa ostopäätökseen tai kertaoston määrään? Olisin kiinnostunut kokemuksistanne kosmetiikkamyymälöistä ja palvelusta, jota niistä olette saaneet.

Millaista on hyvä asiakaspalvelu, mikä saa sinut ostamaan? Entä millaisessa tapauksessa olet ostanut muutakin kuin sen mitä lähdit hakemaan? Ärsyttääkö opetellut mainoslauseet tai liika yrittäminen? Onko myyjillä oikeasti tietoa siitä, mitä he myyvät, osaavatko he perustella mainoslauseiden hienoja lupauksia? Eli mielenkiinnolla kuulisin ihan käytännön kokemuksia asiakaspalvelusta kosmetiikan maailmassa, niin niitä hyviä kuin huonojakin…





keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Verkkokauppa vai asiakaspalvelu??

Nykyään monen alan tuotteiden hankinta on siirtynyt jonkin verran nettiin. On monenlaista kauppaa, mistä kuluttaja saa tuotteet edullisemmin kuin esim. kampaamosta/kosmetologilta missä normaalisti asioi. Yrittäjä kun maksaa jokaisesta välikädestä, jolloin tuotteen hinta nousee. Onko raha kuinka ratkaiseva?? Toiset kuitenkin ovat valmiita laskemaan pienen hinnan asiakaspalvelulle... Kuinka paljon enemmän saa liikkeessä maksaa, jotta sinä olisit valmis ostamaan ne tuotteet joita ammattilainen sinulle suosittelee, etkä tilaisi niitä netistä??
Vai kuinka moni todellisuudessa edes ostaa nettikaupoista?? Mistä sinä ostat kauneudenhoitotuotteesi?

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Tiukkaa on, mutta näistä en luovu

Jos penniä pitää ruveta venyttämään, niin mitä pitäisi tehdä?
Tärkeiksi asioiksi nousee loppujen lopuksi itsestään huolehtiminen, terveys ja oma hyvinvointi. Lamankin liepeillä jokainen kuitenkin yrittää pitää näistä asioista kiinni ja luopua turhasta materiasta ja lomamatkoista, jos on pakko. Laman tappoaseena käytämme hyvinvointipalveluja turhan materian sijaan.
Miten sinä toimisit tiukan paikan tullen? Mistä luopuisit? Mistä et voisi luopua missään tilanteessa?